Työvälineitä vastuulliseen päätöksentekoon

Liidut

Tänään aamupäivällä SYKE:n ja Ara:n Rakennetun ympäristön ja asumisen tietoaineistot –seminaarissa nähtiin useampikin kiinnostava esitys. Poimin tähän niistä kaksi ja kerron samalla miksi ne kiinnostavat.

Suomen ympäristökeskuksen Kaarina Vartiainen esitteli tänä syksynä julkaistavan Liiteri tieto- ja analyysipalvelun. Se tulee tukemaan osaltaan jo aiemmin käyttöönotettuja Tarkkailija ja Harava –paikkatietopalveluita. Kaikki nämä on toteutettu valtiovarainministeriön vuonna 2009 käynnistämän Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) puitteissa.

Siinä missä Tarkkailija kokoaa tietoa alueiden käytöstä ja päätöksenteosta kenen tahansa asiasta kiinnostuneen ulottuville ja Harava tarjoaa paikkatietopohjaisen kyselymenetelmän asukas- ja kansalaisosallistumisen tueksi, Liiteri tuo yhteen valtavan määrän paikka- ja tilastotietoja viranomaisten, päätöksentekijöiden sekä maankäytön suunnittelun parissa toimivien yritysten hyödynnettäväksi.

Palvelua esiteltiin tilaisuudessa ja jäin varmasti monen muun ohella innolla odottamaan sen käyttöönottoa. Sovellus vaikutti todella näppärältä välineeltä, jolla voi tutkia sekä yhdistellä erilaista alueisiin liittyvää tilastotietoa monipuolisesti paikkatietoihin. Palvelu helpottaa varmasti monen työtä ja avaa samalla aivan uusia mahdollisuuksia – vain koska se tekee näiden aineistojen hakemisen ja yhdistämisen niin helpoksi!

Toisen erityisen kiinnostavan puheenvuoron piti Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Hän kertoi Suomen ilmastopaneelin selvityksestä, jossa on tutkittu ja vertailtu eri keinojen merkitystä liikenteen hiilipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi tulos oli se, että samat vähennystavoitteet (vähintään 80% vähennys vuoteen 2050 mennessä) voidaan saavuttaa joko pelkästään teknologisilla muutoksilla tai useita erilaisia keinoja yhdistelemällä. Merkittävä ero on kuitenkin se, että pelkästään tekniikkaan nojaavat keinot aiheuttavat kustannuksia 19 miljardia euroa ja hyötyjä 4 miljardia euroa – yhteenlaskettuna netto on siis 15 miljardia euroa kustannuspuolella. Laskelmat muuttuvat, kun ohjauskeinoihin lisätään liikkumisen tarpeisiin ja tottumuksiin liittyviä toimenpiteitä. Tällöin kustannukset ovat 21 miljardia ja hyödyt nousevat 25 miljardiin. Päästään siis 4 miljardia euroa plussalle!

Viime aikaisten uutisten valossa, joissa muun muassa raideyhteyksiä lakkautetaan, on helppo olla Heikin puheenvuorossaan esittämän loppupäätelmän kanssa vain ja ainoastaan samaa mieltä: tiedon lisäämistä ja asenteiden muutosta tarvitaan jokaiselle päätöksenteon tasolle. Liiterin kaltaisilla ”suurta dataa” kokoavilla työkaluilla on iso, päätöksentekoa helpottava ja tukeva rooli. Viime kädessä tahtotila ja asenteet ovat kuitenkin ne tärkeimmät työvälineet.

Nyt tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat kauas – ja ne ovat osa sitä polkua joka vie meitä kohti tulevaisuuden yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että katsomme lähivuosia kauemmaksi tulevaisuuteen, päätämme minkälainen haluamme sen olevan ja sidomme sen jälkeen kaikki tänään tehtävät päätökset sen rakentamiseen.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *