Avoin data avuksi energiankulutuksen vähentämiseen?

Energiantuotannon päästöjä ja energiankulutusta pitäisi vähentää, mutta miten?
Voisiko avoimesta datasta olla apua?

Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Helsinki <3 Developers -tapahtumassa torstaina 1.10. kehittäjien ja asiantuntijoiden voimin. Olin mukana oppimassa, minkälaista tietoa Helsingin energiantuotannosta ja -kulutuksesta on saatavilla. Tässä lyhyesti itseäni innostaneista asioista.

Helsinki Think Companyn avoimella konttorilla oli 1.10.2015 mukava joukko kuulijoita, kun datan tuottajat esittelivät energiaan ja päästöihin liittyvää dataa. Kuva: Minna Näsman

Helsinki Think Companyn avoimella konttorilla oli 1.10.2015 mukava joukko kuulijoita, kun tiedontuottajat esittelivät energiaan ja päästöihin liittyvää dataa. Kuva: Minna Näsman

Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

Uusiutuvien energialähteiden potentiaalin arviointi on nyt ajankohtaista. Haasteena on, miten voisimme arvioida aurinkoenergian ja maalämmön toteutusmahdollisuuksia ja havainnollistaa niitä loppukäyttäjille. Espoon kaupunki on jo aiemmin selvittänyt geo- ja aurinkoenergian potentiaalia ja jakanut geoenergiakartan ja aurinkoenergiakartan avoimena datana HRI-palvelussa.

Maalämpöpotentiaalin arvioinnin yksi ongelma on se, ettei maanpeitteen paksuudesta ole riittävän tarkkaa tietoa. Maanpeitteen paksuudellahan on tärkeä merkitys lämpökaivojen toteuttamisessa: mitä paksumpi maanpeite kallion päällä on, sen kalliimpaa on kaivon poraaminen. Muitakin rajoitteita lämpökaivon toteuttamiselle on, mm. pohjavesialueella lämpökaivo voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin ja etäisyyksistä toisiin kaivoihin ja naapurikiinteistöihin on määräyksiä.

Yksityiskohtaisen maaperätutkimusten tietojen kerääminen yhteen paikkaan hyödyttäisi siis ainakin maalämmön hankintaa suunnittelevia. Riittävää yhteistä intressiä ei kuitenkaan ole vielä löydetty, jotta eri tiedontuottajat olisivat innostuneet jakamaan tietoaan. Geologian tutkimuskeskuksen toiveena on saada joukot (siis meidät kaikki) mukaan maaperätiedon tuottamiseen. Mikä innostaisi ihmisiä jakamaan tietoa? Esimerkiksi rakennuttajat voisivat itse jakaa pohjatutkimustietoa, mutta mikä olisi porkkana? Rakentamisen aikana syntyy paljon muutakin maaperään liittyvää tietoa, esimerkiksi maaperän kerroksellisuudesta, jota ei tällä hetkellä juurikaan dokumentoida.

Energiankulutuksen avaamisen haasteet

Alueiden  energiatehokkuuden arviointiin tarvitaan asuinalue- tai korttelikohtaista tietoa energiankulutuksesta (sähkö ja kaukolämpö). Helsingin energiayhtiö Helen on ilmeisesti ensimmäisenä avannut asuntokohtaista tietoa sähkönkulutuksesta. Tieto on kuitenkin sillä tavalla anonymisoitu, ettei sitä voida yhdistää kohteeseen. Yksityisyyden suojan vuoksi kiinteistökohtaisia kulutustietoja ei voida avoimesti jakaa, koska erityisesti pientalokohteissa tieto olisi kohdistettavissa yksittäisiin asuntoihin. Tiedon anonymisointiin riittäisi kiinteistöjen yhdistäminen esimerkiksi kortteleittain, mutta tällaista yhdistelyä ei ole vielä tehty. Vaihtoehtona todellisen kulutuksen arvioinnille esitettiin laskennallisen kulutuksen arviointia. Vai voisivatko asukkaat itse vapaaehtoisesti ilmoittaa energiankulutuksensa? Minkälainen palvelu voisi olla ja mikä innostaisi jakamaan tietoa?

Illan myötä heräsi monia ideoita, sellaisiakin, joita avoimen datan saatavuus toistaiseksi rajoittaa. Konsepti-ideoilla voidaan kuitenkin haastaa ja innostaa datan omistajia avaamaan tietojaan. Aikaa myöden tilanne kyllä paranee, koska kiinnostus datan avaamiseen ja käyttämiseen on syntynyt.

Ideoilla, konsepteilla ja sovelluksilla ehtii vielä osallistua Open Challenge Finland -kilpailuun. Mekin yritämme ehtiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *