Täydennysrakentaminen puhuttaa!

Täydennysrakentaminen on ajankohtainen teema monissa kunnissa ja kaupungeissa, etenkin Uudellamaalla.
Eija Hasu oli kuulemassa mitä aiheesta keskusteltiin Uudenmaan Liiton järjestämässä seminaarissa marraskuussa:

Täydennysrakentamisen on onnistuttava, totesi Vantaan Mari Siivola oikeutetusti Uudenmaan Liiton ”Täydennysrakentaminen onnistuu” seminaarissa 11.11.2015.

Seminaari keräsi yhteen asiantuntijoita niin pääkaupunkiseudulta kuin muualta Suomesta. Päivän tematiikkaan johdattanut Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen muistutti MRL:n luonteesta: maankäyttö- ja rakennuslaki on laadittu ensisijaisesti uusien alueiden kaavoitukseen. Täydennysrakentamista laki ei niinkään palvele. Lakia on myös uudistettu useita kertoja, ja ympäristöministeriön Rakennusneuvos Matti Vatilo totesikin puheenvuorossaan MRL:n olevan sirpaleisempi kuin sitä edeltänyt rakennuslaki oli aikanaan. Toisaalta myös asunto-osakeyhtiölaki vaatii tarkistuksia etenkin enemmistöpäätösten tulkintojen osalta.  Asunto-osakeyhtiölakia ei tosin pidä varauksetta syyttää, muistutti johtava lakimies Mia Puljas Uudenmaan Kiinteistöliitosta. Laissa on otettu kantaa siihen, milloin riittää enemmistöpäätös, milloin vaaditaan kaikkien suostumus; tavanomaiset täydennysrakentamishankkeet eivät pääsääntöisesti vaadi yksimielisyyttä. Valitusoikeus asemakaavamuutoksissa herätti myös kysymyksiä. Nämä edellä kuvatut kolme teemaa löytyivät Rinkisen mukaan myös kuntajohtajien prioriteettilistalta.

Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulaki tulisi muuttaa pysyväksi ja laajentaa pääkaupunkiseutua laajemmaksi. Ympäristöministeriössä onkin käynnissä selvitystyö näistä menettelyistä.  Kevennetyissä menettelyissä erityisesti asemanseudut ovat keskiössä – mahdollistavathan tällaiset alueet myös autotonta asumista. Monen mielestä aseman seudut olisivatkin paikkoja edistää autottomien kortteleiden suunnittelua ja toteutusta. Ja mitä etuja tällä saataisiin? Esimerkiksi edullisempia asuinneliöitä, kun autopaikkoja ei olisi jyvitetty osaksi kustannuksia. Suunnittelussa olisi myös mahdollista panostaa pyöräilyn edistämiseen ja pyörien arjessa käytettäviin säilytystiloihin.

Erilaisten teemojen ja painotusten ohella peräänkuulutetaan täydennysrakentamisen prosessikuvausten laadinnan tarvetta. Kuvaukset avaisivat ymmärrettävästi ja havainnollisesti eri täydennysrakentamisen tilanteiden raameja ja etenemismahdollisuuksia; ne jakaisivat sitä tietoa, mitä monessa seminaaripäivän puheenvuorossa peräänkuulutettiin.  Toinen keskeinen tekijä on asukasymmärrys: koska täydennysrakentaminen väistämättä muuttaa nykyisten asukkaiden asuin- ja elinympäristöä, on hyväksyttävä, että päätöksentekoon liittyy niin taloudellista rationaalisuutta kuin vaikeammin sanoiksi puettavia käsityksiä, uskomuksia ja epäluulojakin. Myös mittakaavallisuus vaikuttaa: usein täydennysrakentaminen käsitellään tonttikohtaisesti, vaikka sen vaikutukset ulottuvat koko asuinalueelle ellei laajemminkin. Tätä kokonaisvaltaisuutta alleviivasi myös Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila puheenvuorossaan.

Yhteisen tahtotilan saavuttaminen edellyttää monipuolista tietoa. Edellä mainitut prosessikuvaukset esimerkkeineen olisi yksi keskeinen keino tiedon jakamiseen ja havainnollistamiseen. Tämän hetkinen haaste on se, että paljon tehdään niin käytännössä kuin tutkimuksessa, mutta yhteinen tietopankki ja tekemisen koordinointi puuttuu – myös täydennysrakentamisen asiamiestä toivotaan. Uusia avauksia on jo tehty: esimerkiksi Vantaan kaupungilla toimii nykyään täydennysrakentamista edistävä pientalokoordinaattori. Yhteinen tahtotila, esimerkkien koostaminen ja asetettujen tavoitteiden seuraaminen myös asukasnäkökulmasta, luo uskoa tulevaan. Tätä työtä edistämme myös Kiilassa.

Seminaarin aineistoja: http://www.uudenmaanliitto.fi/aineistoa

Täydennysrakentamista kauppakeskuksen katolla Amsterdamissa. Kuva: Eija Hasu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *